lainsäädäntö

E-booklet > Laskumerkinnät > Laskutus: Mitä minun yrittäjänä tulee tietää laskutuksesta?

Arvonlisäverolain 209 e § sisältää luettelon pakollisista laskumerkinnöistä, jotka ovat:

• laskun antamispäivä
• juokseva tunniste
• myyjän arvonlisäverotunniste
• ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa tai kun on kyse tavaroiden yhteisömyynnistä
• myyjän ja ostajan nimi ja osoite
• tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
• tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä
• veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa
• verokanta
• suoritettavan veron määrä
• merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen
• ostajan verovelvollisuudesta merkintä ”käännetty verovelvollisuus”
• ostajan laatimaan laskuun merkintä ”itselaskutus”
• tiedot uusista kuljetusvälineistä
• merkinnät ”voittomarginaalijärjestelmä-käytetyt tavarat”, ”voittomarginaalijärjestelmä-taide-esineet” tai ”voittomarginaalijärjestelmä-keräily- ja antiikkiesineet”
• merkintä ”voittomarginaalijärjestelmä-matkatoimistot”
• merkintä verollisen sijoituskullan myynnistä
• muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun

Laskulta vaadittavat tiedot voivat olla millä kielellä tahansa. Verohallinto voi tarvittaessa valvonnan yhteydessä vaatia laskun kääntämistä.

 

6.1.4 Ostajan arvonlisäverotunniste

Myyjän on merkittävä laskuun ostajan arvonlisäverotunniste, jos ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella tai on kysymys tavaroiden yhteisömyynnistä.

 

6.1.5 Myyjän ja ostajan nimet ja osoitteet

Laskuun on merkittävä myyjän nimi tai myyjien nimet. Ostajaksi merkitään sen nimi, jolle tavara tai palvelu myydään. Lasku on osoitettava ostajalle tai jos ostajia on enemmän kuin yksi, ostajille. Jos esimerkiksi kaksi elinkeinonharjoittajaa ostaa yhdessä tuotantokoneen, molempien nimet tulee olla merkittynä laskuun. Vain tällöin molemmat ostajat saavat tehdä vähennyksen omasta osuudestaan. Jos jako-osuutta ei mainita laskulla, olettama on tasajako.

Laskuun merkitään myyjän ja ostajan toiminimi tai aputoiminimi, jolla elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin. Jos elinkeinonharjoittajaa ei ole merkitty kaupparekisteriin, käytetään Verohallinnon rekisteriin merkittyä nimeä.

Kun elinkeinonharjoittaja toimii toisen nimissä ja lukuun eli välittäjänä, välitettyyn tuotteeseen liittyvästä laskusta on käytävä ilmi tuotteen varsinaisen myyjän nimi.

Jos myyjällä on useampia osoitteita, myyjä voi valita, minkä osoitteen hän merkitsee laskuun. Suositeltavaa on, että laskuun merkitään päätoimipaikan osoite tai sen toimipaikan osoite, josta tavaran toimitus tapahtuu tai palvelun suoritus tehdään.

6.1.6 Myytyjen tavaroiden määrä ja palvelujen laajuus sekä näiden laji

Tavarat yksilöidään käyttämällä kaupallista kuvausta tai tavaroiden nimeä. Palvelujen osalta palvelut yksilöidään mainitsemalla palvelun tyyppi. Tavara ja palvelu voidaan kuvata myös koodimerkinnällä, jos myyjällä, ostajalla ja tarvittaessa Verohallinnolla on käytettävissä koodiselite. Jos koodiselite on erillinen, se on säilytettävä laskun tavoin. Kuvaus voidaan myös tehdä viittaamalla sopimukseen, tilaukseen tai ostajalle toimitettuun tuoteluetteloon.

Palvelujen laajuus -merkintä on tarpeen vain silloin, kun laskusta ei muutoin käy ilmi myydyn suoritteen sisältöä. Esimerkiksi tavaran vuokrauksessa, palvelujen laajuus käy ilmi palvelun suoritusajankohdan eli laskutettavan vuokrakauden ilmoittamisella.

6.1.7 Tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksujen maksupäivä

Tavaroiden toimituspäivän tai palvelujen suorituspäivän taikka ennakkomaksun maksupäivän merkitseminen laskuun on tarpeen veron kohdistamiseksi oikein. Jos palvelujen suorituspäivää ei voida täsmällisesti todeta, on riittävää ilmoittaa suorituskuukausi. FOB- tai CIF -kauppalausekkein myydyn tavaran toimituspäivänä voidaan pitää laivan lähtöpäivää.

6.1.9 Verokanta

Laskuun merkitään hyödykkeen verokanta silloin, kun myyjä on velvollinen suorittamaan myynnistä veron. Jos laskulla myydään eri verokannan alaisia hyödykkeitä, laskuun merkitään jokainen sovellettu verokanta. Sovellettaessa käännettyä menettelyä, jolloin ostaja on verovelvollinen myynnistä, laskuun ei merkitä verokantaa.

6.1.11 Merkintä myynnin verottomuudesta

Verottomuuden perustetta ei tarvitse merkitä laskuun. Pelkkä merkintä myynnin verottomuudesta on riittävä. Laskulle voidaan merkitä esimerkiksi ”Veroton myynti”. Merkintä voidaan tehdä vaihtoehtoisesti myös viittaamalla arvonlisäverolain tai arvonlisäverodirektiivin asianomaiseen säännökseen.

Verohallinto suosittelee seuraavia merkintätapoja epäselvyyksien välttämiseksi:

• Vientimyynti ilmaistaan merkinnällä ”ALV 0 %, veroton myynti EU:n ulkopuolelle ” tai ”AVL 70 § ” tai ”VAT 0 %, Export of goods” tai ”arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY 146 art.”.
• Yhteisömyynti ilmaistaan merkinnällä ”ALV 0 % yhteisömyynti” tai ”VAT 0 % Intra Community supply” tai ”AVL 72 a §” tai ”arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY 138 art.”.
• EU-tavarakaupan kolmikantakaupassa ensimmäinen myyjä merkitsee laskuun normaaliin tapaan oman arvonlisäverotunnisteensa lisäksi ostajan arvonlisäverotunnisteen ja merkinnän yhteisömyynnistä.EU-tavarakaupan ensimmäinen ostaja eli toinen myyjä merkitsee laskuun oman arvonlisäverotunnisteensa lisäksi toisen ostajan arvonlisäverotunnisteen ja maininnan siitä, että kysymys on kolmikantatilanteesta esimerkiksi ”Kolmikantakauppa” tai ”Triangulation”. Kolmikantatilanteessa laskuun merkitään ”ALV 0 %” tai ”AVL 63 g §” tai ”arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY 141 art.”.
• Myynnin verottomuus voidaan ilmoittaa EU:n ulkopuolelle tapahtuvaan tavaran kuljetukseen laskumerkinnällä ”ALV 0 %, Tavaran kuljetus EU:n ulkopuolelle”, tai ”VAT 0 %, Transport of goods outside the European Union” tai ”AVL 71 §” tai ”arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY 146 art.”.
• Kun suomalainen elinkeinonharjoittaja myy palvelun, jonka myyntimaa on muu kuin Suomi ja ostaja on verovelvollinen, myyjän kirjoittamaan laskuun on tehtävä merkintä käännetystä verovelvollisuudesta. Esimerkiksi yleissäännön (AVL 65 §) mukaisen palvelun myynnistä laskuun merkitään ”Käännetty verovelvollisuus, arvonlisäverodirektiivi 44 art.” tai ”Reverse charge, VAT Directive art 44.” Tämä soveltuu sekä EU:ssa että EU:n ulkopuolella olevaan ostajaan.
• Rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden mukaisiin laskuihin merkitään tieto siitä, että ostaja on verovelvollinen merkinnällä ”AVL 8 c §”.
• Liikkeen tai sen osan luovutuksesta laskuun tehdään merkintä ”AVL 19 a §:ssä tarkoitettu luovutus”.
• Kun palvelujen tuottaja luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon tai sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita, laskuun merkitään terveyden- tai sairaanhoitopalvelun osalta ”AVL 34 §:ssä tarkoitettu myynti” ja sosiaalihuoltopalvelujen osalta ”AVL 37 §:ssä tarkoitettu myynti”.

6.1.12 Merkintä käännetystä verovelvollisuudesta

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan:

• jälkimmäisen ostajan ostoihin AVL 72 g §:ssä tarkoitetussa kolmikantakaupan tilanteessa AVL 2 a §:n mukaisesti
• kun myyjä on AVL 9 §:n mukainen ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja,
• sijoituskullan, kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin AVL 8 a §:ssä tarkoitetulle ostajalle,
• päästöoikeuksien myyntiin AVL 8 b §:ssä tarkoitetulle ostajalle
• myyntiin AVL 8 c §:n mukaiselle rakentamispalvelun tai työvoimanvuokrauspalvelun ostajalle
• kun elinkeinonharjoittajalle myydään AVL 65 §:ssä tarkoitettu yleissäännön mukainen palvelu, joka luovutetaan joko Suomessa tai toisessa EU-maassa, jossa on ostajan kiinteä toimipaikka tai ostajan kotipaikka
• toisen EU-maan AVL 2 a §:ää vastaavan säännöksen mukaisiin jälkimmäisen ostajan ostoihin kolmikantakaupan tilanteissa
• toisen EU-maan AVL 9 §:ää vastaavan säännöksen mukaisiin myynteihin, kun myyjänä on suomalainen elinkeinonharjoittaja

Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että verovelvollinen myynnistä on myyjän sijasta ostaja.

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, jos ulkomaalaisella myyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut verovelvolliseksi täällä. Jos ulkomaalaisella on Suomessa kiinteä toimipaikka, joka ei kuitenkaan osallistu kyseiseen myyntiin, sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, jos ostaja on yksityishenkilö tai ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut verovelvolliseksi. Käännettyä verovelvollisuutta ei myöskään sovelleta kaukomyyntiin, henkilökuljetuspalveluihin ja oikeuteen päästä opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyviin palveluihin.

Laskuun tehdään merkintä ”Käännetty verovelvollisuus”.

Jos EU:n ulkopuoliselta myyjältä saadusta laskusta puuttuu ostajan arvonlisäverotunniste tai merkintä ”Käännetty verovelvollisuus” ostaja voi myös itse täydentää myyjältä saamaansa tositetta. Täydennetystä laskusta on käytävä ilmi, mitkä tiedot ovat alkuperäisiä. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa laskuun ei merkitä verokantaa eikä veron määrää. Näitä tietoja ostaja ei saa lisätä laskuun.

6.1.13 Merkintä itselaskutuksesta, jos ostaja laatii laskun

Laskuun merkitään ”itselaskutus” tai vastaava muun kielinen ilmaus. Englanniksi merkintä on ”Selfbilling”.

6.1.15 Marginaaliverotusmenettelyyn liittyvät merkinnät

Kun myyjä soveltaa AVL 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä, ostajalla ei ole vähennysoikeutta verosta, jonka myyjä suorittaa voittomarginaalista. Suositeltavaa on, että laskuun merkitään maininta siitä, että myyntihinta ei sisällä vähennettävää veroa.

Laskuun merkitään ”voittomarginaalijärjestelmä – käytetyt tavarat”, ”voittomarginaalijärjestelmä – taide-esineet” tai ”voittomarginaalijärjestelmä – keräily- ja antiikkiesineet”. Englanniksi merkinnät ovat ”Margin scheme – Second-hand goods”, “Margin scheme — Works of art” ja “Margin scheme — Collector’s items and antiques”.

6.1.16 Matkatoimistopalvelun myyntiin liittyvät merkinnät

Laskuun merkitään ”voittomarginaalijärjestelmä – matkatoimistot”. Englanniksi merkintä on ”Margin scheme – Travel agents”.

 

6.1.17 Sijoituskullan myyntiin liittyvät merkinnät

Sijoituskullan myynnistä on laadittu Verohallinnon ohje ”Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus”. Ohjeen kohdassa 7 on esimerkit laskumerkinnöistä eri tilanteissa.

Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus

 

Päivitetty ja ulkopuoliset linkit tarkistettu 12.2.2013

E-booklet > Laskumerkinnät > Laskutus: Mitä minun yrittäjänä tulee tietää laskutuksesta?

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

Laskut on säilytettävä Suomessa. Sähköisesti tallennetut laskut voidaan säilyttää toisessa EU-maassa, jos tallennus on suoritettu sähköisesti siten, että se takaa täydellisen tosiaikaisen tietokoneyhteyden näihin tietoihin tai elinkeinonharjoittaja on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

Laskut voidaan säilyttää myös muualla kuin Suomessa tai toisessa EU-maassa. Kirjanpitolain 2 luvun 9 §:n 1-2 momenttien mukaan kirjanpitokirjat, tilikauden tositteet ja muu kirjanpitoaineisto saadaan kirjanpidon hoitamiseksi tai 3 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseksi säilyttää tilapäisesti muualla kuin Suomessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella säädetään tarkemmin ulkomailla säilyttämisen edellytyksistä.

Laskut on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Kiinteistöinvestoinnin suorittamiseen liittyvät laskut ja tositteet on kuitenkin säilytettävä 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tarkistuskausi on alkanut. Vastaava säilytysaika koskee selvityksiä, jotka luovuttajan on annettava kiinteistöinvestoinnista luovutuksensaajalle.

 

Päivitetty 9.2.2013

E-booklet > Laskutus: Mitä minun yrittäjänä tulee tietää laskutuksesta?