Verotus

E-booklet > Verotus

Palkanmaksua koskevat verot

Työnantajan perimät ja verottajalle maksettavat verot

Lähes kaikista tuloverolain (TVL) mukaan verotettavista tuloista peritään verovuoden aikana verot ennakkoon ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona. Perittävät verot ovat: valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu.

Ennakonpidätyksen toimittavat suorituksen maksajat kuten esimerkiksi työnantajat. He myös maksavat ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun Verohallinnolle.

Ennakonpidätys toimitetaan työntekijän verokorttiin merkityn perus- ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan pidätysprosentin mukaan.

Työnantajan on noudatettava palkansaajan valintaa verokortissa. Jos verokortissa ei ole rastia kummassakaan ruudussa, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia tulorajoja (vaihtoehto A) ja merkitsee rastin valintaa osoittavaan ruutuun.

Jos palkansaaja ei työnantajan pyynnöstäkään huolimatta toimita verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin mukaan.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun (SOTU) maksuprosentti vaihtelee vuosittain, vuodelle 2018 SOTU maksuksi on vahvistettu 0,86%. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2018 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta.

 

Päivitetty 31.3.2018

Osingon verotus

Osinkoverotus

Osakeyhtiön osakkaiden verotus riippuu siitä, mitä tuloa osakkaat saavat yhtiöstä. Osakkaan yhtiöstä saama palkka on ansiotuloa ja osinko voi olla verovapaata tuloa, ansiotuloa ja/tai pääomatuloa.

Osinko on osakeyhtiön omistajilleen jakama voitto-osuus.

Osinkoa voidaan jakaa, jos osakeyhtiöllä on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää (riittävästi jakokelpoisia varoja). Jakokelpoisia varoja lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä, yleisin laskenta kaava on seuraava: osakepääoma + edellisien tilivuosien voitot/tappiot+ mahdolliset muut rahastot – tilivuoden aikana jaetut osingot.

Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous. Yhtiökokous on kuitenkin sidottu yhtiön hallituksen esitykseen osingonjaosta. Yhtiökokous voi päättää jakaa osinkoa vähemmän tai enemmän kuin hallitus on esittänyt, mutta osingon korottaminen hallituksen esittämästä on mahdollista vain rajoitetusti.

Osinkoa verotetaan henkilöverotuksessa eri tavoin riippuen siitä, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta (listatusta) yhtiöstä vai muusta (listaamattomasta) osakeyhtiöstä.

Listatun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 85 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33a § 1 momentti)

Listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta on verovapaata tuloa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 2 momentti). Osingonsaajan verovuonna listaamattomista yhtiöistä saama pääomatulo-osinko on 150.000 euroon asti 25 %:sti veronalaista pääomatuloa. Raja on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen.  150.000 euron ylittävästä pääomatulo-osingosta  85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 1 momentti).

Listaamattoman yhtiön on toimitettava ennakonpidätys 1.1.2014 tai sen jälkeen jaetusta osingosta.  Aiemmin listaamattoman yhtiön ei ole tarvinnut toimittaa ennakonpidätystä jaetusta osingosta. Ennakonpidätyksen määrä on 7,5 % siitä osasta osinkoa, joka on enintään  150.000 euroa ja 27 % siitä osasta, joka ylittää  150.000 euroa.

 

Päivitetty 18.1.2015

Varainsiirtovero

Kiinteistön tai arvopaperien omistusoikeuden luovutuksesta maksettava vero.

Varainsiirtoveron maksaa ostaja. Arvopaperipörssissä tehdyistä kaupoista ei makseta varainsiirtoveroa. Varainsiirtoverotusta koskevat tiedot ilmoitetaan varainsiirtoveroilmoituksella verottajalle.

Veron peruste on kauppahinta tai muu vastike. Osakkeiden tai muiden arvopapereiden varainsiirtovero on 1,6 % tai 2% ja kiinteistöjen varainsiirtovero 4 %. Varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, jos veron määrä on alle 10 euroa.

Muutoksia asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoverotukseen tuli vuonna 2013, jolloin veroprosentti nousi 1,6 prosentista 2 prosenttiin.

Päivitetty 18.1.2015

Kiinteistövero

Kiinteistövero määrätään kiinteistön omistajalle kiinteistön verotusarvon perusteella. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,6-1,35 % kiinteistön verotusarvosta.

Kiinteistövero suoritetaan kunnalle. Se koskee sekä rakennuksia että maapohjaa, lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaata.

 

Päivitetty 12.2.2013

Tuloverotus ja ennakkoverot

Yrityksen verotus riippuu valitusta yritysmuodosta. Osakeyhtiön ja henkilöyhtiöiden verotuskohtelu poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Yrityksen verotettava tulo lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista tuotoista yrityksen verotuksessa vähennyskelpoiset kulut. Yrityksen verotettavan tulon laskeminen perustuu kirjanpitoon.

Maksettavien verojen määrä vaihtelee yritysmuodon mukaan. Joissakin yritysmuodoissa verotus kohdistuu yritykseen, kun toisissa se painottuu yrittäjän henkilökohtaiseen verottamiseen. Kun selvitetään yrityksen kokonaisverorasitusta, on yrityksen maksaman tuloveron lisäksi otettava huomioon myös yrittäjän maksamat tuloverot. Vasta näiden yhteisvaikutus ratkaisee verotuksellisesti edullisimman yritysmuodon.

Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat itsenäisiä verovelvollisia eli ne maksavat tuloveronsa itse. Tuloveron määrä vuonna 2013 oli   24,5 % yrityksen verotettavasta tulosta, vuonna 2014 veroprosentti laski 20% tasolle. Osakeyhtiön osakkaita verotetaan vasta sitten, kun he nostavat tuloa osakeyhtiöstä palkkana, osakaslainana tai osinkona. (Lisäksi osakeyhtiön osakkaat maksavat veroa yritykseltä saamistaan osingoista.) Osingosta maksettavan veron määrä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta, ja osingot ovat tietyissä tilanteissa verovapaita. Myös osuuskunnan jäsenen saamat ylijäämänpalautukset ja osuuspääoman korot ovat tilanteesta riippuen joko veronalaista tai verovapaata tuloa.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät ole erillisiä verovelvollisia, mutta niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan aikaisempien verovuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi yhtiömiesten tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Yhtiömiesten elinkeinotoiminnan tulo-osuudet jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi nettovarallisuuden perusteella.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan liike- ja ammattitoiminnastaan saama elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yrittäjän omana tulona. Yritystulo jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.

Pääomatulon verokanta on 30 % ja 50 000 euroa ylittävältä osin 32 %.

Verotus toimitetaan verovuodelta. Jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, verovuosi muodostuu siitä tilikaudesta tai niistä tilikausista, jotka ovat päättyneet kyseisen kalenterivuoden.

Ennakkoverot – osakeyhtiö ja osuuskunta

Osakeyhtiön ja osuuskunnan on maksettava toiminnastaan etukäteen ennakkoveroa. Verohallinto määrää ennakkoverot (ennakot) tilikauden arvioidun verotettavan tulon perusteella ja niiden on vastattava mahdollisimman tarkoin tilikauden lopullista veroa. Jos ennakot eivät riitä kattamaan lopullista tuloveron määrää, osakeyhtiön ja osuuskunnan on maksettava puuttuva määrä jäännösverona. Osakeyhtiö tai osuuskunta voi hakea ennakoihin muutosta.

Lisätietoa ennakkoveroista

 

Päivitetty 13.1.2014

Arvonlisävero / Alv

Yleistä arvonlisäverosta

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero – se kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Vain tiettyjen arvonlisäverolaissa määriteltyjen tavaroiden ja palvelujen myynti on säädetty verottomaksi.

Arvonlisäverovelvollisia ovat yleensä tavaroita ja palveluja myyvät elinkeinonharjoittajat. Käännetyn verovelvollisuuden soveltuessa verovelvollisia ovat ostajat.

Arvonlisäveron ei kuitenkaan ole tarkoitettu jäävän verovelvollisten rasitukseksi, vaan arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää verollista liiketoimintaansa varten hankkimiensa hyödykkeiden ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron.

Valtiolle maksettava vero eli tilitettävä vero lasketaan siten, että myynneistä suoritettavasta verosta vähennetään kaikkiin vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvä vero. Laskelmassa raha-arvot otetaan huomioon sentin tarkkuudella. Suoritettavan ja vähennettävän veron määrä lasketaan erikseen jokaisen liiketapahtuman osalta.

 

Yksittäiseen liiketapahtumaan sisältyvä vero saadaan selville kertomalla veroton myyntihinta voimassa olevalla verokannalla. Vero lasketaan siten hinnasta, joka ei sisällä veron osuutta. Verollisesta hinnasta arvonlisäveron määrä saadaan käyttäen seuraavaa laskukaavaa:

vero = (verollinen hinta x sovellettava verokanta)/(100 + sovellettava verokanta)

eli jos kysymys on yleisen verokannan (24 %) alaisesta hyödykkeestä, jonka verollinen hinta on 1 000 euroa, veron määrä on

(1000 x 24)/124= 193,55 euroa

 

Verokannat vuonna 2013

Suomessa sovellettava yleinen verokanta on 24 %.

 

Alempaa 14 prosentin verokantaa sovelletaan seuraaviin tavaroihin ja palveluihin:

1) elintarvikkeet,

2) rehut sekä

3) ravintola- ja ateriapalvelut

Alennettua 14 %:n verokantaa ei sovelleta alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuomien ja tupakkavalmisteiden myyntiin tai tarjoiluun.

 

Alempaa 10 %:n verokantaa sovelletaan seuraaviin tavaroihin ja palveluihin:

1) henkilökuljetus

2) majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen

3) palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen

4) teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut. Pääsymaksuina pidetään myös huvipuistojen ajolaitteiden ja muiden vastaavien laitteiden käytöstä perittäviä pääsymaksunluonteisia maksuja.

5) Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama määrä ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kantamista televisiomaksutuloista

6) lääke

7) kirja

8) AVL 79 c §:ssä tarkoittaman taide-esineen luovutus ja maahantuonti sekä yhteisöhankinta muulta kuin verovelvolliselta jälleenmyyjältä silloin, kun suorittajana on tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a §:n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen käytettyjen tavaroiden, taide-, keräily- tai antiikkiesineiden jälleenmyyjä

9) tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama 45 §:n 1 momentin 3-5 kohdassa tarkoitettu tekijänoikeuteen liittyvä korvaus.

10) vähintään kuukauden ajaksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet

 

Vapautus arvonlisäverotuksesta

Sellaiset yritykset, joiden liiketoiminta on hyvin pienimuotoista tai joiden myymä tavara tai palvelu on määritelty arvonlisäverottomaksi, on vapautettu arvolisäverotuksesta.

Vähäisen liiketoiminnan harjoittajiksi määritellään sellaiset yritykset, joiden liikevaihto tilikaudella on enintään 8 500 euroa. Nämä liiketoiminnan harjoittajat on vapautettu arvonlisäverotuksesta kokonaan. Tällainen yritys voi kuitenkin niin halutessaan hakeutua toiminnastaan arvonlisäverovelvolliseksi ja saa tällöin vähentää yrityksen liiketoiminnan ostoihin sisältyneen arvonlisäveron.

Arvonlisäverovelvollisuus ei koske seuraavien tavaroiden tai palvelujen myyntiä:

• sairaanhoito, lääkärinhoito, hammashoito
• sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvät palvelut
• koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus
• rahoitus- ja vakuutuspalvelut (ei kuitenkaan tallelokeroiden vuokraus ja neuvontapalvelut)
• arpajaiset ja rahapelit
• esiintyvien taiteilijoiden palkkiot
• kiinteistöjen sekä rakennusmaan myynti
• julkiset hautauspalvelut

 

Lisätietoa verottajan www-sivuilta & arvonliäverovellisen oppaasta

 

Päivitetty 12.2.2013